Elis Pehkonen – suomalaissyntyinen britti kirjoitti venäläisen requiemin

Sodat ja yhteiskunnalliset murrokset muuttavat yhteiskuntia, hajottavat vanhoja rakenteita ja luovat uusia. Tällaisten kuohujen keskellä monet yksilöt tuhoutuvat tai elämän muodot ja suunta muuttuvat tavalla, jota kukaan ei voisi ennakoida. Tällainen on suomalaisen Sulo Pehkosen tarina.

Sulo Pehkonen oli syntynyt Karjalassa lähellä Venäjän rajaa. Vallankumouksen puhjetessa 1917 hän oli vielä nuori poikanen. Olojen muuttuessa levottomiksi poika joutui erilleen vanhemmistaan. Jollain tavoin hän joutui pohjoisesta tulleiden englantilaisten sotilaiden haltuun. Nämä pitivät Suloa ilmeisesti orpona ja siirtyessään takaisin Englantiin ottivat pojan mukaansa. Siellä hän sai kasvatuskodin joka piti hänestä huolta aikuisuuteen saakka.

Sulo Pehkonen avioitui Englannissa ja 1942 parille syntyi poika, joka sai nimekseen Elis.

Pehkonen
Elis Pehkonen (1942 – 1980). Kuvalähde: www.elispehkonen.com

Elis Pehkonen osoittautui hyvin musikaaliseksi, ensimmäiset sävellykset syntyivät jo 12-vuotiaana. Vanhemmat pystyivät järjestämään pojalleen musiikillisen koulutuksen. 1960 hän pääsi Benjamin Brittenin sävellysluennoille. Britten kiinnostui oppilaastaan ja tuki tätä monin tavoin järjestäen hänelle mm ensimmäisen tilaustyön, musiikin näytelmään Jokamies.

Elis Pehkosen tuotanto on hyvin laaja, mutta yksi hänen sävellyksistään on erikoisasemassa, se nousee hänen omasta taustastaan historian pyörteissä. Pehkonen sai tietää että hänen isoisänsä oli ollut vangittuna Venäjällä, syyt olivat poliittiset. Isoisä oli paennut mutta joutunut kärsimään vankeudessa.

Pehkonen vakuuttui siitä, että Leninin ja Stalinin hallinto olivat aiheuttaneet suurta kärsimystä naapurimailleen ja omalle maalleen Venäjälle. Näitä kärsimyksiä ei saanut unohtaa. Tässä on poliittinen motiivi laajalle teokselle joka sai nimen Russian requiem.

Teos oli tilattu Birminghamin musiikkijuhlille ja sai kantaesityksensä 1986. Teos on omistettu ”Gorodietskyn kuolleena syntyneelle lapselle”. Godietsky on venäläinen runoilija.

Russian requiem sisältää vain pienen osan perinteisestä sielunmessusta, mutta siihen on (Brittenin tapaan) kytketty muuta aineistoa. Mukana on Dante Alighieri jota siteerataan heti alussa: ”Ken tästä käy saa kaiken toivon heittää”.

Yksi Pehkosen pääteemoista on elämän kovuus, raakuus ja väkivalta. Sitä kuvataan paitsi Dantella myös Dies iraen säkeillä. Poliittista väkivaltaa edustaa V. I. Lenin. Hänen periaatteistaan kertovat aforismit: ”Maailma on  hävitettävä tulella ja raudalla… eläköön vallankumous… kun tuhoamme tarkoituksemme on rakentaa uutta… tuo roskaväki, kärpäset, loiset…”

”Repikää heidät pois, lyökää maahan ja polkekaa jalkoihinne”.

Vallankumouksen kritiikki on katkeraa… ei saa unohtaa!  Otteet Ilmestyskirjasta kuvaavat maailmaa samasta näkökulmasta.

Ihmiskunnalla on kuitenkin toivoa. Sitä antavat suuret kirjailijat ja muut syvät luovat henget.

Pehkonen ottaa mukaan Boris Pasternakin tekstejä. Getsemane -runoelmassa Pasternak tuo esiin Kristuksen joka hikoilee verta ja rukoilee Isäänsä,  että tämä malja menisi hänen ohitseen.  Ihmisen pahuus ja elämän epäoikeudenmukaisuudet ovat todellisia mutta Kristuksen kärsimys sovittaa pahan.

Teos päättyy Agnus Dei -rukoukseen ja Pasternakin runoon ”Talviyö”, jossa kaikkien lumisten myrskyjen jälkeen pöydälle jää palamaan kynttilä. Valo voittaa.

Russian requiem ei ole Pehkosen ensimmäinen sielunmessu. Jo 1967 hän oli säveltänyt suuren requiemin Missa pro defunctis, jossa oli sielunmessun koko teksti. Lähes kaksituntien teos esitettiin vain kerran, mutta myöhemmin säveltäjä teki teokseen muutoksia, jotka tekivät uusintaesityksen mahdolliseksi. Tätä teosta ei ole levytetty. Russian requiem on levytetty 2001 CORINIUM  CMCD 001.

(Pentti Kauppi)

Kuuntele!
Kuuntele!