Protestantin requiem

Suomalaisen kuuntelijan korvissa requiem assosioituu hyvin voimakkaasti katolisuuteen. Onko luterilaisilla mitään vastaavaa, kuulee joskus kysyttävän. Kysymys antaa aiheen selvittää hiukan requiemin erilaisia ilmentymiä.

Reformaatio pysyi monissa kohdin hyvin lähellä alkuperäänsä, jumalanpalveluskin on hyvin suora kopio katolisesta messusta. Erotuksena olivat lähinnä teologiset tulkinnat ehtoollisesta, kansan kieli ja virsien yleistynyt asema.

Requiemin syrjäytyminen johtui latinan syrjäytymisestä kirkon kielenä sekä erilaisista käsityksistä sielunmessun merkityksestä.

Sielunmessuja oli keskiajan käytännössä alettu pitää ”ansiona” jolla oli merkitystä pelastumisen kannalta. ”Yksin armosta” ei sopinut tähän. Nykypäivänkin kuulija, joka tutkii vaikkapa Mozartin Requiemin tekstiä voi kuitenkin havaita, että itse tekstissä ei tällaista ristiriitaa juuri näy.

Luterilainen kirkko voi olla katolisen requiemin konserttisali.

Protestantin sielunmessuiksi muodostuivat kansankieliset virret ja ”uuden” uskon hautajaisriitit paikallisine vivahteineen.

Share on FacebookTweet about this on TwitterEmail this to someone