Suomalainen esitysperinne

Suomessa sielunmessut kuuluvat lähinnä pyhäinpäivän tai pääsiäisajan ohjelmistoon. Näiden ulkopuolella esitykset ovat harvinaisia. 1980-luvulla Wolfgang Amadeus Mozartin Requiem esitettiin kaksi kertaa Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleilla kesällä. Kyseessä oli sovitus kuorolle ja solisteille urkusäestyksellä.

Vakiteosten harvalukuinen joukko

Valittujen teosten kirjo on kovin kapea. Tavallisin on Mozartin Requiem, sitten tulevat Verdi ja Fauré sekä Brahmsin Saksalainen sielunmessu. Kaikki muut ovat poikkeuksia.

Ensimmäiset koko requiemtekstin sisältävät requiemkonsertit löytyvät 1800-luvulta. Suomalaisen kantaesityksen saivat ainakin Mozartin, Verdin, Brahmsin ja Cherubinin (c-molli) messut.

Esityksille saattoi tulla nykysilmin katsottuna yllättäviäkin esteitä. Kirkkoja ei voitu aina käyttää musiikkiin, jota ei sakraalitilassa ollut totuttu kuulemaan. 1872 Mozartin Requiem sai esityskiellon Nikolainkirkossa Helsingissä (Suurkirkko), koska esittäjistö aiottiin sijoittaa kirkon kuoriosaan. Vielä 1960-luvulla eräässä pohjalaisessa seurakunnassa syntyi kiivas keskustelu siitä voiko torvisoittokunta esiintyä kirkossa.

Cantores Minores laajensi tarjontaa

Vähitellen teosten määrä on laajentunut. Cantores Minores esitti vuonna 1970 ensimmäisen kerran Suomessa Domenico Cimarosan suuren Requiemin. Myöhemmin messu on löytänyt tiensä myös Kemiin.

Harvinaisuuksia ovat myös Anton Brucknerin Requiem Porista ja Michael Haydnin Requiem c-molli Oulusta.

Haydn esitettiin myös TV-tuotantona otsikolla ”Konepajarequiem”. Nimen lähteenä esityspaikka, lopetettu konepaja.

Radiolla on ollut suuri merkitys ”uusien” teosten esittelyssä. Vuonna 1950 sai suomalaisen kantaesityksensä studio-ohjelmana Gabriel Faurén sittemmin suosikiksi noussut Requiem.

Edellisten lisäksi Suomessa on esitetty Duruflén Requiem, John Rutterin Requiem ja harvoista kokoonpanoltaankin todella suurista Berlioz’n Messe des Morts. Leif Segerstam johti Berlioz’n esityksen Finlandiatalossa HKO:n konsertissa 1990. Myöhemmin teos on kuultu Mikkelin musiikkijuhlilla Valeri Gergijevin ja Marinski-teatterin orkesterin tulkintana.

Toinen ”jättiläinen”, Francois Joseph Gossecin Missa pro defunctis esitettiin Temppeliaukion kirkossa keväällä 2010 RSO:n tulkintana. Andrew Lloyd Webberin Requiem on esitetty useaan kertaan.

Kuninkaantien muusikoiden löytö

Turussa 2008 perustettu Kuninkaantien muusikot on erikoistunut vanhan musiikin esityksiin, myös periodi soittimin. Markus Yli-Jokipiin johtama yhtye on esittänyt suuren määrän vanhoja harvoin esitettyjä klassikoita.

Benedetto Marcellon ja Alessandro Melanin sielunmessujen rinnalla eräs toinen esitys on huomioitu myös kansainvälisesti. Kuninkaantien muusikot sai vihiä italialaisen requiemin partituurista, jota ei ollut koskaan esitetty. Näin sitten Turussa sai maailmankantaesityksen Antonio Tamburinin (1589–1635) Requiem.

Vuoden 2013 syksyllä on ohjelmassa Giacomo Antonio Pertin Requiem, joka kuuluu todellisiin harvinaisuuksiin. Levytyskin on ilmeisesti tekemättä.

Muita harvinaisuuksia

Harvinainen konsertti koettiin Kokkolassa keväällä 2012. Keski-Pohjanmaan kamarikuoro ja orkesteri esittivät Kari Pappisen teoksen Requiem – Kiipesin vuorille. Latinankielisiin teksteihin on liitetty Jaakko Antero Ojatalon runoja.

Thomas Luis de Victorian molemmat sielunmessut ovat saaneet esityksen Suomessa. 1603 sävelletty on esitetty useamminkin mutta vuoden 1583 versio Rovaniemellä oli harvinaisuus.

Händel-kuoron requiem-tulkinnat

Tamperelainen Händel-kuoro jatkaa requiemtulkintojaan vuoden 2013 syksyllä. 03.11. 2013 on ohjelmassa Heinrich Schutzin (k.1672) Musicalische Exequien ja todellisena helmenä Marc-Antoine Charpentierin (k.1704) Messe des Morts. Ohjelmasta ei näy mikä Charpentierin kolmesta sielunmessusta on kyse. Kuoro on tahtonut esittää yhdessä protestanttisen hautajaismusiikin ja katolisen requiemin mestariteokset jolloin kuulijalla on mahdollisuus suoraan vertailuun. Tampereen tuomiokirkko on täyttynyt vastaavissa konserteissa ääriään myöten, niin varmaan nytkin.

Requiem-esitysten suurin yksittäinen nimi on vielä mainitsematta mutta ”Vihdin Verdi” Martti Kilpeläinen saakin aivan oman lukunsa. Lue lisää!

Share on FacebookTweet about this on TwitterEmail this to someone