Vappurequiem

Requiemin latinalainen versio on vuosisatoja säilynyt sielunmessujen ytimenä. Erityisesti 1900-luvun suuret murrokset heijastuvat kuitenkin genreen niin että klassisen muodon lomaan ja rinnalle alkaa tulla uutta aineistoa, ei vain kielellisesti erilaista vaan myös ideologisesti uutta ja vanhasta irtautuvaa.

Tässä musiikkikollaasissa liitän yhteen teoksia, joissa on elementtejä liittyen tiettyihin yhteiskunnallisiin ja ideologisiin jännitteisiin, sotiin tai kriiseihin, ja näiden symboleiksi leimautuviin johtajahahmoihin kuten V.I. Leniniin.

Mukana on myös aineistoa ihmisten tapoihin tai uskomuksiin liittyvistä aiheista jotka risteävät requiem- aiheen ja vapun vieton yhteydessä, noituus ja taikauskokin voidaan eräisiin kansantapoihin liittyvinä nähdä requiem-teeman heijastuksina.

Introitus I

Antonin Dvorak, Requiem op 89.  Decca 421810-2 Hostias

DvorakTsekki Antonin Dvorak ei tiettävästi ole säveltänyt mitään vappumusiikkia, vaikka säveltäjän kauniit Slaavilaiset tanssit sellaiseen yhteyteen sopisivatkin.

Introituksen musiikki kunnioittaa Dvorakia, jonka kuolinpäivä oli 01.05.1904. Dvorak lienee ainoa suuri säveltäjä, jonka kuolema sattuu juuri vappuun.

Dvorak oli monivivahteinen persoonallisuus, jossa sekoittuvat patriarkaalinen hahmo, hurskaus ja joskus naiiviudeksikin leimattu lapsenomaisuus. Ajoittain Dvorak tiettävästi kierteli Prahan rautatieasemalla keräten vetureiden sarjanumeroita.

Birminghamissa kantaesitetty Requiem on mestariteos. Tässä yhteydessä voisi soittaa mitä osaa hyvänsä, mutta valitsin osan Hostias. Se on ihmisäänen juhlaa. Solistit saavat tasaveroisen aseman vuoronperään orkesterin vain säestäessä taustalla. Ja sitten yksi pyhän hartauden tiivistymä. Säestyksetön mieskuoro rukoilee ”Fac eas, Domine, de morte transire ad vitam”, anna heidän päästä kuolemasta elämään. Osan lopussa puhkeaa riemullinen ylistys, sopraanot saavat etusijan ja koko orkesteri liittyy mukaan ylistykseen ”Quam olim Abrahae promisisti et semini eius”. Kuolema on voitettu, riemu on perusteltu Jumalan muinoin antamiin lupauksiin.

Dvorakin orkesterilla on aivan oma sointinsa. Requieminkin orkestroinnissa voi helposti löytää samat sävyt kuin kahdeksannen sinfonian tanssillisissa teemoissa tai yhdeksännen hitaan osan käsittämättömän kauneuden uudessa maailmassa.

Kuuntele!
Kuuntele!

Monikerroksinen Dvorakin musiikki on aivan sopiva aloitus monikerroksiselle vapulle.

Introitus II

Karl Jenkins, Requiem EMI 2435579662 2. Osa The snow of yesterday

Vappu on myös luonnon heräämisen ja muuttumisen suuri taitekohta. Katseet suuntautuvat yhtaikaa taakse, menneen talven lumiin, joista rippeitä on vielä jäljellä, ja eteenpäin kesän lämpöön ja vehreyteen.

Karl_Jenkins_RequiemBritti Karl Jenkins sävelsi Requiemin, jonka teksteissä on täysin vapun henki. Latinalaisen tekstin lomaan hän kytki japanilaisia haikurunoja, tässä valinnassa hän on ensimmäinen ja ainoa tähän mennessä. Runojen pääteemoina ovat luonto, sen kauneus mutta samalla sen hauraus, kaiken katoavaisuus. ”The Snow of Yesterday” kiteyttää näkymän muutamaan sanaan:

”The snow of yesterday
that fell like cherry blossoms
is water once again.”

Ja lopussa In Paradisum -osaan kytkettynä ”Farewell”:

”Farewell,
I pass as all things do
like dew on the grass.”

Jenkinsin musiikki on valoisaa, japanilaisin lisävärein. Harput helisevät, kauniit teemat vievät teosta eteenpäin. Requiem, sekö synkkää kuoleman ja tuskan pyörteissä kieriskelyä!

Requiem on monelle muullekin yhtä hyvin elämän kuin kuolemankin sävelittämistä.

Sir Philip Ledger otsikoi sielunmessunsa sanoilla ”A thanksgiving for life”. Se on valoisa mutta lähtökohtaansa sielunmessuun, kunnioittavasti asennoituva. Thomas Trahernen runot antavat teokselle positiivisen pohjan. Trahernen ”Final journey of the soul” tekee taivasmatkasta suorastaan riehakkaan riemukulun. Sekin olisi sopivaa vappumusiikkia (Regent Regcd 305). Lue lisää

Dies irae internationale

Hans Eisler, Lenin Requiem, Berlin Classics 0090582 BC,
Dimitri Kabalevski, Lenin Requiem, Sinfonia 3 CPO 999833-2

Vappu on suuri työväestön juhla. Teollistumisen myötä syntynyt uusi yhteiskuntaluokka alkoi nousta ”sortajia” vastaan. Uuden aseman ja oikeudenmukaisuuden vaatimukset synnyttivät vallankumousliikkeen. Sen johtajista tuli myyttisiä sankarihahmoja, joille omistettiin myös musiikkia.

Leniniä on muistettu kahdella requiem-teoksella. Ensimmäinen sisältyy Dimitri Kabalevskin kolmanteen sinfoniaan vuodelta 1933. Sinfonian toiseen osaan on laatinut Leniniä ylistävät sanat Le Danilevich.

1917Vaikka osan esitystermi on ”Marcia funebre”, se on täynnä elämää ja aktiivista toimintaa. Taistelu johtaa sankarilliseen voittoon. Kabalevskilla on myös toinen teos Requiem-nimellä. Se on kirjoitettu orkesterille, kuorolle ja solisteille ja omistettu ”Suurelle isänmaalliselle sodalle”.

Kuuntele!
Kuuntele!

Hans Eislerin requiem on avoimen poliittinen vailla mitään uskonnollista kytkentää. Lenin on tekstin mukaan suuri edelläkävijä, johtaja ja opettaja. Brechtin teksti painottaa Leninin kuoleman yllättävyyttä ja ”mahdottomuutta”. Kuolemaan on lähes mahdoton uskoa. Kuolemasta kuullut työmies lähtee varmistamaan asiaa näkemällä ruumiin. Arkun äärelle tullut työmies huudahtaa: ”Riistäjät tulevat”. Lenin ei liikahdakaan. Kuolema on todistettu. Requiemiin kytkeytyvät paatos ja naiivi uskollisuus opettajalle, sankarille.

Dies irae alla marcia funebre

Elis Pehkonen, Russian Requiem.Corinium CMCD 001.
Artyomov, Requiem CDBMR 011129, Offertorium
”O’ thou, who with profoynd wisdom…” BMR 905060 A/B 
Nikolai II perheen muistoliturgia Moskovassa

Vallankumoukset ja kansannousut vaativat tavallisesti verta ja uhreja, syyllisiä ja syyttäjiä, väkivaltaa sen kaikissa muodoissa. Näistä on kysymys seuraavissa sielunmessuissa.

Pehkonen_Russian_Requiem_CMCD001Elis Pehkonen (s. 1942)  on syntynyt Englannissa, mutta hänen isänsä oli joutunut  pakenemaan Karjalasta 1930-luvulla. ”Russian Requiem” lähtee Venäjän vallankumouksen uhreista, mutta sen pääpaino on sovitus Jeesuksessa Kristuksessa. Lue lisää

Tekstistä löytyy otteita Boris Pasternakin romaanista Tohtori Zivago, mutta myös muutama ote V.I. Leninin kootuista teoksista:

”Eläköön vallankumous…  me tuhoamme rakentaaksemme parempaa.”

Väkivallan perusteluissa kaikuvat termit ”kuona”, ”parasiitit”, ”täit”. Vastustaja riisutaan ihmisyydestä ja arvoista. Tappakaa. Väkivaltaa kuvataan voimallisesti jopa Danten tekstein ”Ken tästä käy saa kaiken toivon heittää”.

Onko requiem tässä uskonnollinen vai poliittinen? Kumpikin aspekti toteutuu. Latinalaisen requiemtekstin sirpaleet viittaavat Kristus-kuvien tapaan tuonpuoleiseen sovitukseen, poliittisten väkivallantekojen tuomio on selvä.

Mutta sovitus tulee kärsimyksen kautta. Pasternakin runo ”Getsemane” tuo tekstiin Jeesuksen ”joka hikoilee verta ja rukoilee, että tämä kuoleman malja otettaisiin häneltä pois”.

Tämä Requiem ei ole laajemmin tunnettu mutta sen musiikki ja teksti sulkevat sisäänsä ongelmia, joissa risteytyvät ihmisen uskonnolliset, poliittiset ja ideologiset intohimot.

Vyasheslav Artyomov (s. 1940) käyttää sielunmessussaan  puhdasta latinalaista tekstiä. Sen sanoma on kuitenkin jo omistuksessa ”Kauan kärsineen Venäjän marttyyreille”. Sanoman kiteytys on Offertorium, ortodoksinen kirkkolaulu latinalaisin sanoin, ja kaiken yllä vihlova ja läpitunkeva vainoteema (Stalin?). Lue lisää

17.07. 1998 pidettiin venäläisissä kirkoissa muistojumalanpalvelus keisari Nikolai II perheen murhan 80-vuotispäivänä. Liturgia sisältää ortodoksisen vainajien muistopalveluksen pääosat sovitettuna tsaarin perheeseen, jokainen perheenjäsen mainitaan nimeltä. Teksti ei ole poliittinen, se ei syytä, mutta korottaa uhrit lähes pyhien asemaan. Tähtäyspiste vallankumouksen suuntaan on rivien välissä ja liturgian ajankohdassa.

Offertorium – noitasapatti

Berlioz, Fantastinen sinfonia Op 14 CBS  SPR 21. Finaali
Mussorgsky, Yö autiolla vuorella

Dies irae -teeman alkuperää ei tarkasti tunneta, mutta sielunmessusta se on irtautunut usein ja liittynyt aivan toisenlaisiin yhteyksiin. Ehkä tunnetuin ja järisyttävin on Berlioz’n Fantastisen sinfonian tapa kytkeä teema säveltäjän hourekuviin, huumeharhoihin ja noitasapattiin. Mestarillinen orkesterointi tekee sinfonian finaalista tunteiden ja pelkojen myrskyn jossa kauhut seuraavat toistaan. Osaa on pohjustettu edellisen osan ”kululla mestauslavalle”. Lue lisää

613brWtNL7L._SY300_Vappu on perinteisesti ollut myös erilaisten taikojen ja uskomusten lähde. Näyt Kyöpelinvuorelle kokoontuneista noidista saavat hyytävän kuvauksen paitsi Berlioz’lla niin myös venäläisellä Mussorgskylla. Berlioz ei antanut lopussakaan armoa, venäläinen mestari antaa teoksensa päättyä kirkkaaseen auringonnousuun kirkonkellojen soidessa vapauttavaa rauhaa.

Lux aeterna

Artyomov, Requiem, Sanctus

Kustaa Vilkuna kertoo Vuotuisessa ajantiedossaan Kyrönjokivarressa esiintyneestä tavasta ”kellotella” vappuaamuna. Itsekin olen osallistunut lapsena kyseiseen perinteeseen, joka siis ulottuu Kyronjoki-varresta ainakin Laihiajoen rannoille. Pienet kellot sidottiin vyötärölle ja niitä kilkutellen lähdettiin naapureiden ikkunoiden alle. Vanhan uskomuksen mukaan riitti toi onnea tulevana kesänä maidon saannille karjasta. Riitti oli tärkeä, taloissa oli usein monia (lehmän)kelloja joissa oli hyvin erilainen ääni, kovasta kalinasta kirkkaan heleään kilinään. Perheessämme arvokkain oli leveä matala kello joka kuului jälkimmäiseen kategoriaan.

Artyomovin Requiemin Sanctus sisältää erikoislaatuisen kellojen crescendon. Muutamasta hennosta pikkukellon äänestä paisuu vähitellen huumaava kellojen pauhu. Ensin värisee vain ruoho, sitten järkkyvät taivaat kellojen huumaavassa soitossa. Elämä voittaa. Olkoon tämä vappurequiemin onnellinen finaali.

artyomov

Share on FacebookTweet about this on TwitterEmail this to someone